Koti ja siellä viihtyminen on korostunut tämän vuoden aikana melkoisesti. Oma kotini ei ole näinä muutamina asuinkuukausina ollut se viihtyisin paikka. Kuukauden reppureissun jälkeen palasin keskelle remonttia, sitten Suomi meni kiinni. Yht´äkkiä löysin itseni tekemästä töitä keskeneräisyyden keskellä, jossa mikään nurkka ei tuntunut valmistuvan ikinä. Päivät tein töitä, illat maalasin tauluja sen kaaoksen keskellä tai sitten remontoin. Välillä mietin, että tämä koti ei valmistu ikinä.

Olohuoneessa oli ennen suurikuvioinen tapetti, joka muuttui iltavalaistuksessa sinivioletiksi. Poistin tapetin, maalasin seinän alaosan ja tapetoin yläosan, rajakohtaan laitoin koristeriman.

Eihän täällä vieläkään ole valmista. Veranta ja sen yhteydessä oleva vaatehuone kaipaavat remonttia ja näiden osalta suunnitelma on jo valmis, mutta ideoiden toteuttamiseen vaadittava aika on nyt vähän hakusessa.

Olohuone alkaa kuitenkin remontin osalta olemaan valmis. Huonekaluja etsin edelleen olohuoneen lisäksi keittiöön, mutta sopivia yksilöitä ei oikein meinaa tältä puolen Suomea löytyä. Siksi olohuone tuntuu tällä hetkellä melko tyhjältä… mutta toisaalta, en taas halua kotiini mitään liian hätiköidysti hankittuja huonekaluja.

Itselleni oli heti täysin selvää, että olohuone kaipaa jonkinlaisen itämaishenkisen maton kakl´uunin kaveriksi. Sitäkin metsästin muutaman viikon…

Olohuoneen alkuperäisen tapetin poistaminen aiheutti seuraajieni keskuudessa kauhistelua. Tapetti oli todella voimakaskuvioinen ja se pienensi huonetta hurjasti. Kuvista ei välity sitä, miten levottomaksi se teki koko huoneen ja iltavalaistuksessa huone muuttui sinisenvioletiksi. Lisäksi olohuoneessani oli vaatekaapit, joiden taakse ei oltu laitettu tapettia ollenkaan. Tämän vuoksi kaikkien seinäpintojen uudistus oli järkevin vaihtoehto.

Olohuoneen kakl´uunin vieressä oli alunperin vaatekaapit, jotka pääsivät eteisen kaappien kera uuteen kotiin.

Niinpä poistin tapetit ja huoneen ilme rauhoittui kerrasta. Olohuone toistaa eteisen seinäpintojen ideaa. Maalasin seinien alaosan listavalkoisella ja tapetoin yläosan, näiden rajaan laitoin ohuen koristeriman. Tätä koristerimaa metsästin ympäri Suomen ja lopulta sitä löytyi eräästä höyläämöstä Etelä-Suomesta. Tapetti on Borås Tapetin Linen –mallistoa.

Koristerimat tilasin jostain Etelä-Suomalaisesta höyläämöstä. Maalasin ne samalla sävyllä, kuin seinien alaosa on maalattu.

Olohuone on kotini suurin huone ja nyt se tuntuu entistä suuremmalta näiden vaaleampien pintojen ansiosta. Lisäksi vetäisin sohvan irti seinästä ja nyt sen takana on reilu metri tilaa. Sinne pitäisi etsiä jokin siro pöytä tai vitriini. Seinät ovat edelleen tyhjät, koska noh, tiedättehän te suutarin lapsi jne. Myös jokin hieman erikoisempi peili voisi toimia tässä tilassa kivasti.

Tässä samassa rytäkässä myös maalausteline siirtyi erilliseen työhuoneeseeni ja tilaa on nyt entistä enemmän. Siirsin myös työpisteen olohuoneen puolelle, koska tosiaan koko kevään tein töitä etänä. Tuo työpiste hakee edelleen paikkaansa ja se on vaan “jäänyt” tuonne yhteen nurkkaan.

Huone on sen verran suuri, että sohva piti vetäistä irti seinästä. Seinät odottelevat tauluja.

Haaveilin myös uudesta sohvasta, mutta nyt kun olen tässä hetken katsellut tuota nykyistä sohvaa, saa se nyt toistaiseksi jäädä. Oikeastaan tuo harmaanvihertävä sävy käy kivasti maton sekä kakl´uunin kanssa. Sopivaa sohvapöytää metsästin monta kuukautta ja lopulta päädyin Gubin Pedrera -pöytään. Mietin aluksi, että onkohan se vähän “too much”, koska matto on kuitenkin tämän huoneen katseenvangitsija. Halusin maton seuraksi jotain kepeää sekä eleetöntä ja tämä pöytä osoittautuikin täydelliseksi pariksi maton kanssa – tykkään molemmista todella paljon. En myöskään pidä sellaisista sohvapöydistä, jotka ovat ns. metallikehikkoja, joiden päälle on laitettu pöytälevy. Tuntui, että mitään muita pöytiä ei edes ollut tarjolla, joten siinäkin mielessä tämä Gubin pöytä tuntuu parhaalta ratkaisulta tähän kotiin.

Television nostin seinälle, kaapiston ovet tulen luultavasti jossain vaiheessa vaihtamaan toisenlaisiksi.

En ottanut edellisestä kodistani mukaani juurikaan mitään ja nyt sitten hankin tähän kotiin sopivia huonekaluja senkin edestä. Minusta on niin ihanaa, että saan tehdä tästä kodista juuri minun näköisen ja samalla saan kunnioittaa tämän kodin aikakautta. Toki olen joutunut tekemään kompromisseja ihan budjettisyistäkin, mutta tällä hetkellä viihdyn kodissani mainiosti. Vaaleat seinäpinnat mahdollistavat värien tuonnin tilaan muulla tavoin ja olenkin vähän yllättynyt siitä, miten kodistani on hiljalleen tullut näinkin “värikäs” :)

Keskenhän tämä koti vielä on ja sisustus tulee varmasti vielä muuttumaan, mutta mitä tykkäätte tästä minun chic-boheemista kodistani?

6 Comments

  • Hei ja näyttää hyvältä. Onko kakluuni ihan käyttökunnossa? Se on aivan mahtava.

    • Se on kyllä tämän kodin kaunistus ❤ Ikävä kyllä, sen hormi on joskus aikoineen valettu umpeen. Varmaankin samassa yhteydessä, kun uuniin on asennettu sähkövastukset. Poltan siinä kynttilöitä, ihania nekin

  • Eikös tuo ole vanha talo? Tuskinpa tuo tapetti kuitenkaan alkuperäistä oli, vaan edellisen remppaajan jäljiltä, eli surutta pois vaan, jos ei omaa silmää miellytä.

    • Juu, ei ole alkuperäiset tapetit. Tämä koti on remontoitu kauttaaltaan joku viitisen vuotta sitten. Hirsiseinät on silloin levytetty piiloon ja samalla laitettu se entinen kuviotapetti :)

    • Se on kyllä ihana löytö :) Muistaakseeni MattoShop -verkkokaupasta alelöytö :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.