Ennen, jälkeen – Miltä rantarakennus näytti ja miltä se näyttää nyt.

Kaivoin vanhoja kuva-arkistoja ja sieltäpä löytyi muutama remontin aikainen otos. Aika kultaa muistot ja haluan olla tässä asiassa täysin rehellinen:

• JOS olisimme tienneet, minkälaiseen hommaan olemme ryhtymässä, emme olisi aloittaneet ollenkaan.
• ONNEKSI emme tienneet, koska me emme luultavasti olisi myöskään uskaltaneet aloittaa tätä projektia.

Nykyään olemme viisaampia ja matka oli kliseisesti todettuna todella opettavainen. Meillä kummallakaan ei ole minkäänlaista kokemusta purkamisesta tai rakentamisesta ja siksi ihmettelenkin, miten ihmeessä lopputulos on niinkin onnistunut. Toki meillä oli apuvoimia varsinkin rakennuksen sisäpuolen rakennustöissä. Ilman puolisoni isää ja hänen rakennustaitoisia kavereitaan, rantasauna ei olisi ikinä valmistunut (iso kiitos vielä tätäkin kautta) ja tietysti käytimme ammattilaisten palveluja mm. sähkötöissä. Me osaamattomat esimerkiksi paneloimme kahdestaan koko rakennuksen ja myös maalasimme sen. Me myös kunnostimme muurit, sokkelin sekä vanhat ovet ja teimme muitakin rakennustöitä (minä maalasin, maalasin ja maalasin), mihin vaan taitomme riitti. Ei meillä ollut mitään tietoa, miten sellaisia asioita tehdään, mutta niin sitä vaan opeteltiin ja samalla opittiin.

Aloitimme saunan purkamisen helatorstaina 2015 ja purkutyön teimme käytännössä kahdestaan. Purkamisen edistymisen myötä, rakennuksen todellinen kunto alkoi hiljalleen paljastua ja jo melko alkuvaiheessa tajusimme, että käsissämme taitaa olla hieman suurempi projekti. Sauna ja pukuhuone olivat kärsineet mittavia vesivahinkoja. Molemmat huoneet olivat läpimärkiä (mätiä) ja taisi siellä jotain homettakin kasvaa. Me poistimme jokaisen vähänkään kostean rakenteen ja itse asiassa hieman enemmänkin.

Rakennuksen eristeenä oli käytetty sahanpurua. Välikattojen purkamisen yhteydessä puru tiputettiin rakennuksen lattialle (sikalan puolella purun lisäksi eristeenä oli käytetty tekoturkiksen palasia)  ja purua olikin noin 60-70 cm ja huoneiden pinta-ala oli noin 20 m². Tähän määrään kun vielä lisää seinien välissä sekä lattian alla olleet purut, niin voin todelta, että tällä kohdalla aika ei ole kullannut muistoja. Me pussitimme kahdestaan 30 kappaletta, 20 litran jätesäkkejä purulla, raahasimme ne jyrkkää rinnettä ylös pakettiauton kyytiin, ajoimme ne kaatopaikalle ja tyhjensimme jokaisen säkin yksitellen. Tämän lisäksi sirkkelöimme kasan rakennusjätettä poltettavaksi (väistelimme siinä sivussa paneeleissa olevia nauloja) sekä veimme lukemattomia kuormia samaista jätettä kaatopaikalle. Muistan, että viimeiset rakennusjätteet veimme todella myöhään syksyllä, kun oli jo pilkkopimeää ja meidän piti viritellä rakennusvaloja pitkin pihaa, että näimme pakata kuormaa.

Ihan hullua. Minulla ei ole mitään käsitystä, miten me olemme jaksaneet tehdä sen kaiken…

Tässä aluksi muutama kuva saunan purkamisen vaiheista:

Sauna sekä pukuhuone oli paneloitu kahdesti (ilman rimoituksia, tietenkin!) ja alimmaisen paneelin alta löytyi raakalauta. Saunan katossa oli rannan puolella reikä ja vesi oli valunut ties montako vuotta pitkin seinää. Myös piipun juuressa oli reikä ja koska panelointi oli tehty tuplasti ja vielä hyvin tiiviisti, oli vesi valunut rakenteita pitkin talon puoleiseen pukuhuoneen seinään. Puru oli niin märkää, että kun vanhat raakalaudat irroitettiin, jäi puru seinään kiinni yhdeksi ”laataksi”, josta sen pystyi lapioimaan suoraan jätesäkkiin. Saunan takaseinä oli myös läpimätä, kaikkia rakenteita myöten. Oli vain ajan kysymys, milloin rakennus olisi notkahtanut. Koko tämä osa rakennuksesta rakennettiin kattoa lukuunottamatta uudestaan, mm. täällä ja täällä on kuvia rakennuksen vaiheista.

En kyllä olisi ikinä uskonut, että teen joskus tällaisen postauksen, koska remontti tuntui kestävän ikuisuuden ja välillä epätoivo meinasi ottaa vallan… mutta ihmeiden aika ei näköjään ole ohi. Minusta on kiva katsella ennen – jälkeen kuvia ja tässä muutama meidän remontistamme:

Sellaisia muistoja, ihan tässä herkistyy. :´) Julkisivusta löytyy blogista jo jotain kuvia, mutta koska terassit ovat vielä rakentamatta sekä muutenkin piha on revitty auki, laitan julkisivusta kuvia, kun kaikki alkaa olemaan valmista. Tosin tähän taitaa mennä useampi vuosi, ainakin tällä työtahdilla.

Tiedän, että moni on tehnyt todella suurempia remontteja paljon lyhyemmässä ajassa. Ihmiset rakentavat taloja pitkästä tavarasta tai remontoivat vanhoja taloja, joissa on paljon suurempi työ, kuin tällaisessa muutaman kymmennen neliön rakennuksessa. Todellakin nostan hattua tällaisille henkilöille, jotka pystyvät sellaiseen! Itse en henkilökohtaisesti pystyisi asumaan remontin keskellä. Pelkästään tieto siitä, että jokin asia on kesken, ahdistaa ja stressaa minua. Tämä oli siis meidän mittakaavassa, meidän osaaminen huomioonottaen, suuri projekti. Ja jos me osattiin tehdä jotain tällaista, ihan kuka tahansa pystyy samaan. Se, kun näkee oman käden jäljen ja opettelee (pakon kautta) uusia asioita, palkitsee.

Nyt kun yksi etappi on saavutettu, olo on huojentunut. Tosin meidän remontti jatkuu vielä rakennuksen ulkopuolella, jonne tulee terasseja, laituri sekä ulkotulipaikka. Näiden lisäksi pitäisi rakentaa yhdet rappuset, käyttää kaivinkonetta salaojien kaivamiseen sekä korjata kaivinkoneen jättämät jäljet pihalta. Noin niin kuin aluksi.

Tekemättömien töiden lista tuntuu loputtomalta, mutta onnellisia olemme siitä, että itse rakennus on jo käyttövalmis. Kaikki ne raadetut tunnit unohtuivat, kun pääsimme saunomaan saunassamme ensimmäisen kerran.