Viikon parhaat, vähän syvällistä pohdintaa ja yksi huutokauppalöytö.

Mainitsinko maanantaina, että kohta on perjantai? Tässä sitä taas ollaan, viikonlopun kynnyksellä. Arki on tälläkin viikolla soljunut tutuissa uomissa, vähän liiankin. Välillä ihan naurattaa, miten rutinoitutta tämä minun elämäni on, ehkä vähän jopa tylsääkin? Toisaalta, minusta on ihanaa, että arki täytyy tietyistä rutiineista, mutta välillä tunnen jotenkin suorittavani tätä elämää ja huomaan kyseinalaistavani sitä, että miksi toimin jollain tietyllä tavalla. Olen miettinyt, että onko tämä arki ja elämä sellaista, että tätä jaksaisi tällaisenaan jatkuvasti? Voisiko rutiineista tehdä sellaisia, että ne tukisivat onnellisuutta? Enkä puhu vain itsestäni, vaan myös toisesta ja myös muista ympärilläni olevista ihmisistä. Jos ihmisellä on hyvä olla, heijastuu se onnellisuus myös lähellä oleviin, oikeastaan myös ihan kaikkeen, mitä teet. Ehkä tämä kertoo siitä, että haluaisin keskittyä enemmän asioihin, jotka tekevät minut onnelliseksi. En ole kateellinen ihminen ollenkaan, mutta kieltämättä niitä kyllä kadehdin, jotka ovat uskaltaneet hypätä pois oravanpyörästä ja ovat oman itsensä herroja. Tai sanotaanko, että enemmänkin ihailen ja huokailen, että voi kun itsekin voisi. Ihailen niitä, jotka ovat osanneet tuoda omat vahvuutensa julki niin, että joku löytää heidät ja osaavat hyödyntää näitä taitoja. Sellaisia superihmisiä.

No mutta, menee hieman syvälliseksi, joten siirrytään hieman kepeämpiin aiheisiin.

Niitä viikon parhaimpia. Tähän viikkoon on mahtunut kauniita, aurinkoisia pakkaspäiviä, jotka kylmyydestä huolimatta ovat vienosti lupailleet kevään olevan taas hieman lähempänä. Sain tällä viikolla myös pari työläämpää koulutehtävää palautettua ja muutenkin opiskeluun liittyvät asiat liikahtivat hieman eteenpäin. Aika kiva juttu. Olen luottavainen sen suhteen, että taidan selvitä tulevasta keväästä ihan kunnialla läpi. Pari kurssia kyllä aiheuttaa öisin hampaiden narskuttelua ja niiden lisäksi, englannin kielioppisääntöjä on tullut muutamaan otteeseen kerrattua, mutta kyllä tämä tästä. Pitää keskittyä positiivisiin asioihin, että voi selättää negatiivisuuden.

Viikon parhaimpiin mahtuu myös nuo ihanat appelsiinit. Voisin elää niillä. No, niillä ja kahvilla. Ja avocadoilla. Kokosin pallerot tuohon narupurkkiin, jonka huutelin itselleni viime huutokauppareissullani. Purkin sävy oli jotenkin niin kaunis, että pakkohan minun oli pelastaa se mukaani. Tämä on minun ensimmäinen kappaleeni, mutta näihin tulee näköjään himo (ihan niin kuin appelsiineihin).

Nyt toivottelen kivaa viikonloppua! Itse alan valmistautumaan mukavaan illanviettoon, nimittäin minulla on tänään pieni syy juhlia. :)