Ruutuja ja löytöjä.
Meille on salakavalasti alkanut ilmestymään ruskean sävyisiä tavaroita. Viimeisin löytöni on harmaan/savun/ruskean sävyiset Helena Tynellin Ruutu -kulho kera kymmenen jälkiruokakipposen. Joo myönnetään, kävin taas hieman maleksimassa vanhan tavaran liikkeessä. Hauskinta tässä minun reissussani oli se, että jätin osan kulhoista alunperin kauppaan, koska ajattelin, että en tarvitse niin montaa kappaletta kaappiini. No arvaatte varmaankin, että enhän minä saanut niitä yksinäisiä raukkaparkakulhoja mielestäni vaan marssin seuraavana päivänä hakemaan ne kotiini. No, tarina jatkuu. Löysin samalla reissulla tämän:
Minä melkein konttasin kulhot käsissäni yhden korkean lipaston alle, kun näin tämän pilkottavan sieltä alta. Myyjä katsoi minua hieman ”jännästi”, kun kysyin, että paljonko pöytä kustantaa. ”Ai tässä kunnossa?” hän kysyi. Hymyilin, että joo-o, juupa-juu, tässä kunnossa. No pilkkahintaahan pöytä lähti mukaamme. Mieheni ei tässä vaiheessa enää hymyillyt, koska tiesi, että pääsee vähän tuunaamaan… tai hymyili hän ihan pikkuisen, koska hän tiesi myös sen, että pian hän saa nostaa jalat pöydälle. Sille kauan kaivatulle sohvapöydälle. Instagramissa tästä valmiista pöydästä onkin jo kuva ja itseasiassa testaankin näitä puhelimella otettuja kuvia tässä samalla. Ei näytä hyvältä, mutta menkööt tällä kertaa.
Tästä pöytäprojektista pian juttua lisää!
Ps. Meinasin laittaa otsikoksi 50 shades of brown, mutta minä kun en oikein tiedä, mistä siinä elokuvassa on kyse, niin enpä sitten laittanut. Olen niin vanhanaikainen ja pihalla kaikesta tällaisesta, että oikeastaan en ehkä haluakaan tietää. Ehkäpä liikaa hypetystä yhdestä elokuvasta? Tuntuu, että sen myötä joka puolelta tulee rohkeampaa ja ronskimpaa asioiden käsittelyä. Iltapäivälehdetkin kun mainostivat sopiviksi ”leluiksi” muovikauhoja. Tirsk sanon minä. Tuon kirjasarjan vielä ymmärrän. Onhan se bisnesideana vallan manio ja yhden jos toisen posket ovat punoittaneet niiden parissa. Tosin en ole tutustunut niihinkään, olen vain kuullut jotain tällaista. Ehkäpä pitäisi, että en paljastuisi ihan näin mummoksi…