Remontin jälkeistä väsymystä ja lupiineja.

Heippa, kuinka juhannus sujui? Toivottavasti mukavissa merkeissä! Me saimme nauttia upeasta auringonpaisteesta sekä ystävien seurasta ja rantasaunakin valmistui sopivasti juhannusjuhlijoiden käyttöön. Pieniä viimeistelyjä täytyy vielä tehdä ja kaminakin on asentamatta, mutta muuten rakennuksen sisäpuoli alkaa olemaan melko valmis. Sisustus on tosin kesken ja kannoinkin talosta tuoleja, peilin ja jakkaran, näin niin kuin ensi hätään. Nyt kun yksi etappi on saavutettu, olo on väsynyt ja jotenkin epätodellinen… Mutta kuulkaa, ei tämä tekeminen tähän loppunut. Remontti siirtyy seuraavaksi rakennuksen ulkopuolelle ja siellä sitä tekemistä vasta riittääkin. Kesälomasuunnitelmat ovat siis aikalailla lyöty lukkoon…

Nappasin jokin aika sitten aamulenkin lomassa lupiinikimpun kainalooni. Lenkkipolkuni varrelta löytyy vaikka mitä ihania kedonkukkasia, mutta tällä kertaa valitsin matkaani vain nämä lupiinit ja ne pääsivätkin kaunistamaan verantaa. Nämä kuvat on otettu ihanan aurinkoisena päivänä. Tänään vettä on tullut taivaan täydeltä ja ai että, miten virkistävältä se tuntuukaan!

Rantarakennuksen seinien välistä löytyi useampi vanha pullo ja nyt myös rannan ruoppauksen yhteydessä, maan seasta putkahteli esiin vanhoja pulloja sekä yksi Arabian pikkulautanen (kahvitassiksiko sitä sanotaan?). Nämä vanhat pullot ovat minusta aika veikeitä ja kun en tähän hätään keksinyt niille parempaakaan säilytyspaikkaa, niin ne pääsivät riviin verannan hattuhyllylle. Kannoin verannalle myös yhden niistä tuoleista, se jotenkin sopii kivasti tuon pinnasohvan kanssa. Juhannuksena tuli taas todistettua se tosiseikka, että tuoleja ei ole koskaan liikaa. Meidän neljän hengen porukka miltei triplaantui ja lisätuoleille tuli yllättäin tarvetta… Mutta mikä sen hauskempaa, kuin nauttia lämpimästä keskikesän yöstä parhaimpien ystävien seurassa ja tulipa samalla tahattomasti vietettyä rantasaunan avajaisetkin. Suunnittelemattomat juhlat ovat kyllä niitä parhaita. :)