Pihaprojekteja, muisteluita ja kaivinkoneen jälkien paikkailuja.

Ei, meille ei ole tullut talvi. Ei nyt sentään, vaikka kevät onkin ollut aika jännällä tuulella tänä vuonna. :)

Yritin etsiä sellaisia ”ennen” kuvia pihaprojektista, joka on työllistänyt meitä viime päivinä ja tulee työllistämään vielä monta päivää tulevaisuudessakin. Oli muuten aika hurjaa käydä läpi kuvia viimeisen kahden vuoden ajalta. Kaikki remonttimuistot vaan vilisivät silmissä. En muistanutkaan, millaisessa kunnossa tämä meidän rantarakennus alunperin olikaan. Katsokaa nyt, ihan kaamea. Mutta ajatuksenani oli näyttää tämä meidän tontin ongelmakohta, tuo jyrkkä rinne, joka on talon sekä rantarakennuksen välissä. Seuraavissa kuvissa se vilahtaa myös tuolla taustalla.

Oi ihana syksy! Ja näköjään neiti ollut hieman laiska haravoimaan.

Sittemmin, nuo molemmat puut ovat kaadettu. Tuo iso koivu alkoi olemaan jo vaarallinen ja tiheä kuusi varjosti yläterassia. Myös nuo angervot sekä vuorenkilvet saivat lähteä. Vaikka joku ehkä ajattelee, että nuo ovat tuollaisia perinnekasveja, niin minusta tuo ”villapaitakukka” ja vuorenkilpi eivät esteettisesti ole kovinkaan kauniita. Sitä paitsi, ne ovat niin nopeakasvuisia, että niitä saa kyllä istutettua takaisin, mikäli mieli joskus muuttuu.

Meillä on joskus näköjään ollut nurmikko!

Ihana nurmikko, joka on nykyään muisto vain…

Taustalla näkyvät puut ja pensaat poistettiin kokonaan ja ranta on nykyään kokonaan avoin. Tontin reunoilla on puita, mutta tästä saunan kohdalta kaikki puut kaadettiin kaivinkoneen tieltä, jotta ranta pystyttiin ruoppaamaan sekä terassin pohja rakentamaan.

Sitten kuvioihin astui tämä kaveri. Viimeiset pari viikkoa olemme rehkineet ja paikkailleet kaivinkoneen jättämiä jälkiä. Tilanne on tänään tällainen. Varoituksen sana, ei ole kovinkaan kaunista katseltavaa…

Pahoittelen näitä ihan kamalan rumia kuvia. Tällä kertaa ”jälkeen” kuvat ovat paljon kamalampia, kuin ”ennen” kuvat. :) Viime vuonna pihamme koki tosiaan pientä osumaa, kun tontin poikki jyristi kaivinkone, traktori ja puskutraktori. Keskellä pihaa kulkee nykyään ”hiekkatie” kauniin nurmikentän sijaan. Myöhäinen kevät tekee näkymästä jotenkin tuplasti karumman, kun puissa ei ole vielä edes silmuja ja nurmikko (mitä siitä nyt on jäljellä) ei viherrä.

Koska pihamme on vanha, on myös nurmikko vanha ja sammal on vallannut osan nurmikostamme. Se ei minua haittaa, päinvastoin, mutta tuo keskellä pihaa kulkeva multainen tie sekä ranta, joka on myös pelkkää multaa, hieman häiritsevät. Viikonlopun kahden hengen pihatalkoissa, kylvimme ruohonsiemenet itämään ja nyt sitten odotellaan, josko tämä tie joskus alkaisi vihertämään. Seuraavat multakuormat ovat jo matkalla. Pihassa on vielä siellä sun täällä työkoneiden renkaiden jättämiä painaumia, joita sitten nyt jälkeenpäin paikkaillaan.

Tonttimme on osin melko jyrkkä rinnetontti ja varsinkin talon sekä rantarakennuksen välillä on tämä todella jyrkkä ”seinämä”. Kuvassa tuo rinteen todellinen jyrkkyys ja korkeus ei oikein hahmotu. Rinteeseen on tarkoitus rakentaa portaat (tuon suuremman kannon kohdalle), joita pitkin pääsee kuivin jaloin saunaan, mutta myös talvella hakemaan puita liiteristä. Itse rinteen kasvillisuuden miettimiseen ja lopputuloksen hahmottamiseen olen käyttänyt ihan tuhottomasti aikaa ja en koe olevani yhtään viisaampi kyseisen asian kanssa. Viime viikkoina Googlen hakusanat ovat olleet ”rinne kukkapenkki”, ”jyrkkä rinne kukkapenkki” ja viimeisenä ”kivipuutarha”. Seuraavaksi luultavasti googletan ”Näin teet asfalttipihan”…

No mutta, noita angervoja ylös nostaessani (ovat muuten vihuliaita leviämään ja kasvattamaan paksuja juurakoita) mieleeni juolahti ajatus kiviseinämän ja kukkapenkkien yhdistämisestä. Ajatuksena onkin hieman pengertää tuota seinämää ja saada näin jyrkkyyttä loivennettua. Tontilla on kiviä jonkin verran, joten niillä uskoisin pääseväni edes alkuun. Nyt kun on vielä niin viileää, niin istutuksia en ole vielä edes uskaltanut ajatella. Jotain maanpeittokasvia, pensasta ja perinteistä perennaa rinteeseen suunnittelin. Tontilla olevat kuunliljat pitäisi jakaa, joten niitä ainakin taidan tähän tulevaan kukkapenkiin istuttaa. Tuossa voisi toimia myös jonkin sortin ”valuva” maanpeittokasvi, jos istuttaisin sen tuohon rinteen päälle? Tai ehkä pensasruusu tai jokin muu pensasmainen, tiheäjuurinen kasvi, joka samalla sitoisi tuota rinnettä. Minulla olisi tontilla myös keijuangervoa, jonka voisin hyvin siirtää. Katsotaan nyt, miten pitkälle pääsen tontin omilla kasveilla ja mitä puutarhoilla on tarjota.

Tuon rinteen ja rakennuksen välissä oleva alue on myös kaivettu viime syksynä ylös ja tilalle on laitettu mursketta. Pohjat pitäisi olla nyt kunnossa, joten siihen voisi asentaa laattoja tai liuskekiviä. Tälle puolelle rakennusta on tulossa myös valaisimia, kunhan portaat ja talon terassille nurmikon poikki vievä ”silta” on rakennettu. Tulevien portaiden hahmottaminen on hieman hankalaa, joten senkin vuoksi tämä kukkapenkkiprojekti on vähän riskialtis toteuttaa tässä vaiheessa. Jonkinlaiset kuopsuttelut kuitenkin ajattelin aloittaa ja nuo angervot ovat tosiaan jo nostettu ylös.

Aikamoinen ”reality check”, hommia on siis riittämiin. Jotta blogista ei tulisi ihan kamalien kuvien tyyssija, pyrin laittamaan myös maalauksistani kuvia piakkoin. Pari uutta taulua on nimittäin valmistunut.