Yhden tyynyn tarina.

. 0 Kommentit .
In Yleinen

vihreä2olkkari2olkkari3vihreä

Jos minulla on murheita tai olen huolissani, syrjäytän nämä ikävät ajatukset uppoutumalla asioihin, jotka pitävät minut kiireisenä. Jouduin jokin aika sitten keskelle todella ikävää tilannetta, jossa koin itseni avuttomaksi sekä kyvyttömäksi auttamaan läheistä. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja onneksi selvisimme säikähdyksellä. Silti mieleeni on jäänyt kummittelemaan kysymys ”entä jos?”. Onneksi apu tuli nopeasti, vaikka minusta tuo aika tuntui ikuisuudelta. Nyt ymmärrän paremmin sanontaa ”odottava aika on pitkä”. Huoli läheisestä ja rakkaasta ihmisestä luonnollisesti painoi mieltäni ja vaikka pahin oli ohi parissa päivässä, niin en kyennyt vain istumaan ja odottamaan. Niinpä pidin itseni kiireisenä ja tein asioita, hieman nyrjähtänyttä ehkä?

Ostin jokin aika sitten palan räikeää, lehtikuviollista kangasta. Viha-rakkaus suhteeni vihreään alkaa taittumaan hiljalleen rakkauden puolelle. Siinä syvien vesien keskellä ompelin kirkkaan vihreää kangasta ja yritin saada mieleni rauhoittumaan. Halusin olla ajattelematta yhtään mitään, edes sen pienen hetken. Ompeleminen sekä maalaaminen ovat minulle sellaisia ”pakokeinoja” todellisuudesta, samoin juokseminen vie ajatukset pois muuten mieltä mylläävästä. Onneksi murehdin turhaan ja loppupeleissä kaikki oli kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin.

Jokin raikastuskausi minulla on menossa. Ajattelin aloittaa olohuoneen raikastuksen siirtämällä lampaantaljat verannallemme. Verannalle paistaa aurinko koko päivän, joten siinä tarkenee jo istuskella kahvikupposen kera. Samoin kynttilät joutavat piiloon odottelemaan ensi syksyä. Minua on jopa alkanut tympäisemään tuon päällystämäni sohvan harmaa väri, joten tuo vihreä tyyny auttoi tähän akuuttiin ahdistukseeni. ;) Vielä kun pääsisi pesemään ikkunat! Tuo kevätaurinko on ihana, mutta aika armoton kaveri. :)

Sellaisia ajatuksia tänään. Täällä on siis kaikki hyvin, samoin läheiselläni. Koin kyllä elämäni pahimman säikähdyksen ja ehkäpä pienen shokin. En ole tiennytkään, että käteni voivat täristä niin paljon. :) Nyt taidan keittää sen iltapäiväkahvin, siirryn terassillemme ja käännän kasvoni aurinkoa kohti! Nauttikaa tekin ihanasta lauantaista!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply