Tarinoita teosten takaa
Jokaisella maalauksellani on jokin tarina. En dokumentoi tarinoita minnekään, mutta niin hurjalta kuin se kuulostaakin, jokainen teos on tavallaan muisto jostain. Muistan eri maalauksien kohdalla, mitä tai ketä olen milloinkin ajatellut, mitä olen kuunnellut tai millaisessa elämäntilanteessa olen ollut. Ajattelin avata tarinoita teosten taustalta, joista hiljattain julkaisin taidejulisteita.
Pupu
En ole ihan hetkeen maalannut esittävää taidetta. Tein sitä todella paljon opiskelujen aikana, mutta sen jälkeen en oikeastaan ole montaa esittävää teosta tehnyt. ”Pupu” syntyi jatkumona toisesta pupu -taulusta, tämä ensimmäinen ”Pupu” oli tilaustyö.
Tämä ”Pupu” on tilaustyö, jonka jälkeen syntyi toinen, pienempi Pupu.
En osannut kuvitellakaan, millaisen suosion tämä kaveri tulisi saamaan osakseen ja se onkin päässyt moneen kotiin julisteen muodossa. Seuraavaksi voisinkin julkaista pienen sarjan erilaisia pupuja, miltä sellainen kuulostaisi?
Alkuperäinen ”Pupu” -taulu pääsi rakastavaan kotiin Habitare-messujen yhteydessä. Terkkuja sinne ihanaan perheeseen, mikäli luette tätä – tiedän, että ”Pupu” viihtyy luonanne.
Alkuperäinen ”Pupu” sai uuden kodin Habitare-messuilla.
Hän sinisissä
Kaipasin öljyvärimaalauksen rinnalle jotain kevyempää tekemistä ja vastaus tähän oli akvarellit. Olen aina kokenut akvarellimaalauksen jotenkin liian monimutkaisena, mutta päätin kuitenkin siirtyä epämukavuusalueelle ja niin syntyi ”Hän sinisissä”.
Minua on aina kiehtonut maalata ihmisiä, hahmoja ja vartaloita. Akvarellit vaativat hieman herkempää otetta ja rakkauteni jotenkin tietyllä tavalla syvempään sekä tarkempaan tekemiseen syttyi niiden myötä. ”Hän sinisissä” ei toki jäänyt ainoaksi akvarelliteokseksi, minulla on kaapin perällä piilossa muutama muukin akvarellityö. En tiedä, näkevätkö ne koskaan päivänvaloa, katsellaan…
Kaipaus
Kaipaus -teoksella on erityinen paikka sydämessäni. Alkuperäinen teos on suuri hiilityö ja piirsin sen alle parikymppisenä opiskelijana. Se on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet asunnosta, elämäntilanteesta ja kaupungista toiseen. Tiedän, että teos on surumielinen, mutta tavallaan se on myös toivoa herättävä. Mielestäni ikävöinnin ja kaipauksen ei tarvitse olla aina negatiivista. On lohduttavaa ajatella, että on olemassa joku, joka on herättänyt sinusta niin suuria tunteita, että kaipaat häntä – minusta se on aika mahtavaa oikeastaan. Ja eihän ikävöinnin tarvitse aina eskaloitua henkilöön…
Helsinki
”Helsinki” -julisteen toteuttaminen on ollut takaraivossani jo kuukausien ajan. Alkuperäinen teos on maalattu akvarelleilla ja se kuvaa Helsingin ehkä tunnetuimpia (?) rakennuksia. Halusin kuvata kaupunkia jotenkin toisella tavalla ja tuoda suosittujen karttajulisteiden rinnalle jotain erilaista.
Siinä lyhykäisyydessään hieman tarinoita teosten takaa. Pidättekö tällaisista postauksista? Olisi kiva kuulla, mikäli näin on :)
Olen mukana @instablogitfinland synttärihulinoissa ja arvon neljä vapaavalintaista julistetta. Arvonta on käynnissä Instagramissa, käykää osallistumassa! <3