Retki Amalfille – elämäni jännittävin bussimatka.

. 0 Kommentit .

Rannikko_1

Eräänä pilvisenä aamuna päätimme hypätä Sorrentosta bussin kyytiin. Mikä sen parempi tapa viettää muutama tunti päivästä, kun aurinkoakaan ei näkynyt. Päämääräksi valikoitui useista vaihtoehdoista Amalfi. Tiesin kyllä, että etelä-Euroopan vuoristotiet ovat jyrkkiä ja mutkaisia ja että Italian liikenne on kaaottista, mutta mutta…

Menomatka taittui oikein mukavasti, saimme sopivasti paikat bussin vasemmalta laidalta. Vinkiksi vaan, että jos haluat ihailla kauniita maisemia (ja räpsiä huonolaatuisia kuvia bussin ikkunan läpi), valitse  puoleksesi bussin etuosasta katsottuna vasen laita. Ikkunan vieressä istuessa näkee myös sopivasti jyrkänteiden reunojen yli, eli en suosittele ikkunapaikkaa korkeanpaikankammoisille.

Bussi oli melko täynnä ja tila alkoi käydä ahtaaksi, mitä pidemmälle matkustimme. Loppumatkasta myös keskikäytävä oli täynnä seisovia matkustajia. Suunnittelimme ensin, että poikkeamme matkalla Positanoon. Mielemme kuitenkin muuttui matkan aikana, noin tunnin seisominen bussin keskiosassa ei houkutellut, joten päätimme suunnata suoraan Amalfiin.

Rannikko_5 Rannikko_4 Rannikko_3 Rannikko_2

Matkan varrella näimme palan Amalfin rannikkoa, ihania pikkukyliä, upeita vehreitä vuoristoja sekä kaunista luontoa.

Kun saavuimme Amalfille, pilvet repeytyivät ja aurinko alkoi paistamaan juuri sopivasti.

Amalfi_10 AMalfi_8 Amalfi_7 Amalfi_6 Amalfi_5 Amalfi_4Amalfi_31Amalfi_1

En oikein osaa sanoa Amalfista hyvää enkä huonoa, kokemukseni oli hyvin neutraali, koska vierailumme kylässä oli todella lyhyt. Jos nyt saisin valita matkakohteemme uudestaan, saattaisin valita Sorrenton niemimaan eteläpuolen – Amalfin ja sen ympärillä olevat kylät. Salernoonkaan ei Amalfilta ole pitkä matka. Sorrento oli sen verran turisteilla kyllästetty, että jopa lyhyen vierailumme aikana, koin Amalfin miellyttävämmäksi juurikin tämän idyllisyyden ja pikkuruisuuden vuoksi. Toki Amalfissakin oli turismia, mutta siellä ei ollut ihan niin kaoottista, kuin Sorrentossa.

Vietimme Amalfissa muutaman tunnin ja päätimme lähteä takaisin Sorrentoon ja pysähtyä matkalla Positaanoon. Heti matkan alussa mielemme muuttui, taas kerran. Bussimatka osoittatui hieman jännittävämmäksi, kuin tullessamme. Koska päivä oli jo iltapäivän puolella, ruuhkat olivat aikamoiset. Siinä sitten seurasimme täpötäydessä bussissa (taas ihmiset seisoivat keskikäytävällä kiinni toisissaan, puuh…), kuinka bussikuski välillä pysäytti bussin ja hyppäsi ulos ohjaamaan tukossa olevaa liikennettä. Ja kun liikenne oli tukossa, se tosiaan oli tukossa. Autot eivät liikkuneet mihinkään suuntaan, ihmiset ohjailivat liikennettä ja väistelivät hurjana poukkoilevia skoottereita. Kapeilla teillä kaksi bussia mahtui juuri ja juuri ajamaan yhtäaikaa, kyljet miltei hipaisivat toisiaan. Pari kertaa pistin silmät kiinni. Tätä hullunmyllyä seuratessamme päätimme ohittaa Positanon suosiolla ja jatkoimme samalla bussilla takaisin Sorrentoon.

Illalla maistuikin sitten pitsa ja viini, oli sen verran jännittävä tuo reissu… :)

Kiivaa viikon aloitusta, tällä viikolla on tiedossa lisää postikortteja Italiasta.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply