Pyhiinvaellus pitsojen mekkaan – Pitseria Da Michele

Näin perjantain kunniaksi ajattelin laittaa hieman pitsajuttuja. Niin, sen takia menimme Napoliin. Pitsan takia. Eikä minkä tahansa pitsan. Pitsan, jota joutuu jonottamaan. Pitsa, jota Julia Roberts söi ”Eat, pray, love” -elokuvassa. Ei siis voi olla huono, eihän?

Da Michele on perheyritys, joka on tarjonnut Napolilaisille pitsaa vuodesta 1870. Paikalle saapuessamme, jono ulkopuolella oli melkoinen. Haimme sisältä vuoronumeron ja pari olutta ja istahdimme tien varteen odottamaan vuoroamme. Tässä vaiheessa ajattelin, että ihan oikeasti… jonotetaan pitsaa?!? Miksi? Kun pääsimme sisälle ja meille näytettiin paikkamme, en ollut vielä tässäkään vaiheessa täysin vakuuttunut. Ravintola tai oikeastaan hallimainen huone oli täynnä ihmisiä ja näillä ihmisillä oli todella kova ääni. Melu oli siis korvia huumaava, äänet kaikuivat korkeassa tilassa, astioiden kilinä kimpoili seinästä toiseen, tarjoilijat juoksivat ympäriinsä ja vievät pitsoja joka suuntaan. Jossain vaiheessa joku kysyi tilauksemme ja sitten odoteltiin. Siinä välissä minulla oli aikaa ottaa kuvia, jotka otin itseasiassa istumalla paikallani. Ei ollut puhettakaan, että siinä ihmisvilinässä olisin pystynyt nousemaan paikaltani.

Kun maistoin pitsaa, ymmärsin mistä tämä hypetys johtui. Ymmärrän täysin, miksi Julia totesi elokuvassa ”I´m in love. I´m having a relationship with my pizza.” Joten, menkää sinne Da Micheleen pitsalle. Sitten ymmärrätte tekin.