Muistan ikuisesti sen hetken, kun astuin ensimmäistä kertaa entiseen kotiini. Siihen rintamamiestaloon, joka toimi muutaman vuoden ajan turvapaikkanani. Minulle tuli tuolloin todella voimakas tunne siitä, että tämä on tuleva kotini ja loppujen lopuksi niin kävikin. Yhteinen tarinamme kuitenkin päättyi ja hetkellisen tyhjyyden jälkeen, koin tuon saman tunteen uudestaan vain muutama viikko sitten. Tällä kertaa tunne oli vahvempi ja varmempi, kuin aikaisemmin ja vaikka olen ollut näiden seinien sisällä vasta hetkisen, tiedän tehneeni oikean ratkaisun.

Kausivalot pääsivät verannan ikkunoihin.

Tämä veranta oli yksi niistä monista asioista, jotka saivat asuntonäytössä polveni notkahtamaan. Kun näistä pitsi-ikkunoista katsoo pihapiiriin, tuntuu, että aika on pysähtynyt. Ympärillä olevat talot ja rakennukset ovat 1800 -luvun lopun ja 1900 -luvun alun taitteesta ja en voisi kuvitella itselleni inspiroivampaa ympäristöä. Samalla olen saanut palan ihailemaani funktionalismia viereeni ja pienen matkan päässä kohoaa myös 1950-luvun arkkitehtuuria. Edelleen haaveilen siitä omasta funkkistalosta, mutta nyt minusta tuntuu siltä, että tämä koti on juuri tähän elämäntilanteeseeni täydellinen. Kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta.

Kun näistä pitsi-ikkunoista katsoo pihapiiriin, tuntuu, että aika on pysähtynyt.

Toisin kuin asuntoni, veranta on melko alkuperäisessä asussaan ja onneksi on! Nimittäin keväämmällä ajattelin kääriä hihani ja verestää remontointitaitojani. Verannan yhteydessä on myös kookas vaatehuone, josta olisi mahdollisuus puhkaista kulku keittiöön. Se, että muutanko verannan kokonaan lämpimäksi vai remontoinko vain pinnat, on vielä mietinnässä. Tilan muuttaminen lämpimäksi vaatisi tuplaikkunat sekä lattialämmityksen (samalla lattian uusimisen), joten pelkästä pintaremontista ei silloin enää olisi kyse. Mutta, olisihan yksi ylimääräinen huone todella tervetullut. Tästähän voisi remontoida vaikka ateljeen, jossa voisin kesäiltoina siemailla viiniä…

Nyt ajattelin vain vähän freesata ja somistaa, hankkia ehkä jotain sopivia huonekaluja (nettikirppareita selaan päivittäin), saa nyt nähdä… Välillä mietin, että olisiko vanha puusohva tähän ihana vai kenties rottinkikalusteet. Nämä molemmat tuntuvat kuitenkin liian ilmeisiltä ja tavallisilta, joten sen vuoksi olen päättänyt luottaa siihen, että sopiva sisustus tähänkin tilaan tulee jostain vastaan tai sitten annan tämän olla tällaisena, kunnes olen päättänyt tilan lopullisen käyttötarkoituksen.

Aloitin verannan freesauksen virittämällä ikkunoihin kausivalot, nyt meillä onkin naapurin kanssa yhtä kauniit ikkunat <3 Valojen virittäminen olikin melkein ensimmäinen asia, jonka kaiken muuttokaaoksen keskellä tein. Ei niillä muuttolaatikoilla niin kiire ollut, kunhan tunnelma kodissani oli heti kohdillaan. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.