Parasta terapiaa

. 0 Kommentit .
In Yleinen

En ole mikään erityinen kokki, vaikka ruoanlaitosta pidänkin. Meillä puoliso viihtyy enemmän keittiössä, mutta leipomisesta kyllä tykkään ja se on meidän perheessä minun vahvuusalueeni. Viime aikoina en ole ehtinyt leipomaan niin paljon kun haluaisin, mutta onneksi olen oppinut senkin tekemään tehokkaasti.

Kun minulla on enemmän aikaa, tykkään leipoa sämpylöitä, leipää ja riisipiirakoita, joskus pullaakin, mutta sitä nykyään harvemmin. Mutta tykkään leipoa ihan perinteisiä juttuja, joiden pariin voi hetkeksi uppoutua. Kun laittaa taustalle musiikkia ja pöydälle pari kynttilää, on terapiahetkeni valmis.

Harvemmin kyllä leivon mitään makeaa ja jos leivon, niin pyrin tekemään leipomuksista hieman terveellisempiä. Kahdestaan kun ei kovin suurta määrää saa kuitenkaan syötyä ja en oikein pidä ajatuksesta, että söisin sokeria useana perättäisenä päivänä. Terveellistä banaanileipää on kyllä tullut tehtyä monesti, sitä on helppo myös pakastaa sopivina paloina.

Olen tehnyt pataleipää todella usein, melkein viikottain, koska se on niin helppo ja nopea tehdä. Sopii siis minun aikatauluuni tällä hetkellä ja onhan se kiva tietää, millaista ravintoa syö. Ei ole e-koodeja ja suolan määrän voit päättää itse.

Olen soveltanut eri ohjeita (joita on muuten netti pullollaan) ja huomannut, että kun suhteessa laittaa 7 dl jauhoja ja 4 dl vettä, tulee leivän koostumuksesta hyvä. Laitan yleensä kaurahiutaleita 2 dl, spelttijauhoja 2 dl, sämpyläjauhoja 2 dl ja ruisjauhoja/vehnäjauhoja 1 dl. Suhteet muuttuu sen mukaan, mitä kaapista löytyy, kuitenkin laitan suhteessa vehnäjauhoja vähiten. Joskus laitan sekaan myös pellavan- ja auringonkukan siemeniä tuomaan tekstuuria. Olen myös tehnyt gluteenittoman version ja joskus tein myös ruisleivän samalla periaatteella. Leivän paistan valurautapadassa. Joskus kokeilin myös lasivuokaa, mutta kyllä tuo valurautapata on vaan paras.

Mitä kauemmin antaa taikinan tekeytyä huoneenlämmössä, sen maukkaampi on lopputulos. Yleensä teen taikinan edellisenä iltana tai aamulla ennen töihin lähtöä valmiiksi ja paistan leivän töistä tullessani. Olen vähän oikaissut ohjeissa ja annan taikinan olla liinan alla pöydällä sen aikaa, kun uuni lämpiää, en sen kauempaa siis. Hyvin on onnistunut niinkin.

Kun leipä on uunissa, pyrähdän usein lenkille ja kotiin tultaessa vastassa on tuoreen leivän tuoksu. Eipä ole sen voittanutta. :)

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply