Olohuoneen pehmeä ilme ja kukkakimpun tuunausta

. 0 Kommentit .

Olohuone on edelleen kovin kesäisen kepeä. Villashaali on ollut esillä koko kesän ja sohvatyynytkin ovat säilyneet samoina läpi kesän.

Keräsin puutarhasta kukkia sekä heiniä ja lisäsin ne eukalyptuksen oksien kaveriksi. Maksaruoho, viiruhelpi, heinät sekä syysleimu kävivät kivasti sävysävyyn niin oksien kuin olohuoneen taulun kanssa. Kimpusta tuli ihan hauska, tuollainen runsas ja sopivasti räjähtänyt. Seinällä oleva taulu sanelee tällä hetkellä olohuoneen sävymaailmaa ja hyvä niin. Tuo harmaanvihreä on minusta sellainen ajaton ja vihreän pariksi käy kivasti melkein mikä sävy tahansa.

Maksaruoho, joka näyttää ihan parsakaalilta.

Taustalla uusi taulu, joka on vielä ehkä hieman kesken. Katselen sitä nyt hetken seinällä ja jatkan sitä taas inspiraation iskiessä.

Olohuoneen sohva on ollut meillä nyt yhtä kauan, kun olemme asuneet tässä talossa – kolme vuotta. Sohva alkaa jo näyttämään vähän kulahtaneelta ja tällä viikolla minulle saapuikin kangaspaketti Englannista. Sävy tulee olemaan edelleen tylsä harmaa, mutta hieman vaaleampana.

Mietin aluksi kokonaan uuden sohvan hankkimista, mutta minusta tässä sohvassa on mittasuhteet jotenkin niin kivat (ilmeeltään siro ja matala selkänoja), että päätinkin vain verhoilla sen uudestaan ja onhan sohva samalta aikakaudelta, kuin talommekin. Olohuone on muutenkin hankala sisustettava, kun siellä ei ole yhtään ehjää seinää. Sohvavalikoimia selatessani riittävän siron ja mukavan sohvan löytyminen tuntui ylivoimaisen hankalalta. Annetaan siis tälle yksilölle vielä muutama vuosi lisäaikaa. Seuraava vapaa viikonloppu kuluukin nyppiessä vanhoja niittejä irti (varma jännetuppitulehdus) ja kai se on nostettava ompelukone pitkästä aikaa esille.

Meidän kodissa on kyllä aika paljon kierrätettyjä huonekaluja, joita on tullut ajan myötä kunnostettua. Jotenkin itse vierastan ajatusta, että kun muuttaa vaikka uuteen asuntoon, niin hankkii kaikki huonekalut samantien. Ikään kuin ”kalustaa” sen kummemmin miettimättä kodin ”sielua”. Tämä nyt saattaa kuulostaa aika syvälliseltä, mutta ymmärrätkö pointtini? Itse jotenkin koen sellaisen ”kaikki heti valmiina kaupasta” -sisustuksen vähän tylsänä ja lopputulokset ovat usein melko sieluttomia. Muutenkin haluan vähän kapinoida yleistä kulutushysteriaa vastaan. Joskus vanhoista esineistä sekä huonekaluista saa hyvinkin moderneja, kunhan vaan käyttää hieman mielikuvitusta. Työtuntejahan näiden huonekalujen kunnostukseen saa uppoamaan, mutta lopputulos onkin sitten aikaa kestävä. :)

Olohuone ei siis ole vielä kokenut syksyn sävyjen saapumista, mutta kunhan saan sohvalle uuden ilmeen, sisustusinnostus saattaa taas herätä. Ja voisihan sitä samalla, kun ompelukone on esillä, pyöräyttää pari uutta sohvatyynynpäällistä.

Kivaa päivää sinulle!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply