I need vitamin sea – uusi taulu

Esittelinkin tämän taulun jo Instagramin puolella, se kuvaa rantaviivaa – sellaista pehmeän utuista rantaa. Täällä kinosten keskellä ollessa, mielessä on käynyt kerran jos toisenkin loma jossain lämpimässä. I need vitamin sea. Kaipaan sitä energiaa, mitä aurinko antaa ja sitä tunnetta, kun istut rannalla lämpimässä, hämärtyvässä illassa ja kuuntelet merta. Muistan ikuisesti, miltä Nizzan rannalla kuulosti. Pyöreiden kivien kilinä sekoittui meren kohinaan, sitä ääntä olisi voinut kuunnella loputtomasti. Aina ei tarvitse lähteä meren rantaan kokeakseen jotain rentouttavaa. Samanlaiseen rauhoittumisen tilaan pääsen meidän pihasaunassa, jossa on veden lisäksi toinen rauhoittava elementti, tuli. Siinä halkojen rätinää kuunnellessa ulkomaailma unohtuu.

Olen niin tottunut tähän nykyiseen kotiimme, että en voisi enää kuvitellakaan asuvani niin, että takapiha ei rajautuisi rantaviivaan. Tuntuisi hassulta, että takapihalla olisi aita tai naapurin seinä. Vaikka me asummekin vain lammen rannalla, veden näkeminen ja sen läsnäolo on jotenkin rauhoittavaa. Kunhan jäät lähtevät, saan oman ”rauhoittumisen tilan”, eli takapihan taas käyttööni. Niin, kunhan sinne on ensin rakennettu terassi ja laituri sekä ruoho saatu itämään… ;)

Onneksi kevät on ihan nurkan takana, lumet toivottavasti pian sulavat ja jäät lähtevät. Ainakin toivon niin. Pieni hengähdystauko on myös luvassa tässä muutaman viikon kuluttua. Ehkä pääsen sinne meren rantaan, ainakin puolisoni lupasi minulle jotain sen suuntaista. Tulee muuten niin tarpeeseen.