Elämäni ensimmäinen.

. 0 Kommentit .

kranssi1 kranssi2 kranssi

…kranssi! En ymmärrä hirveästi jouluisen krääsän päälle. Tänä vuonna olen kuitenkin yllättänyt itseni (ja mieheni) näpertelemällä kaikkea jouluista, kuten paperitähtiä. Halusin olohuoneeseemme jotain vihreää ja käynti pihallamme tuotti tulosta. Syy tähän näpertelyyn on juurikin tuo takapihamme, josta löytyy materiaalia vaikka mihin! Kun asuimme keskustassa, minua lähinnä ahdisti kaikki ylimääräinen tavara, toisaalta koko silloinen asunto ahdisti kaikin puolin. Onneksi nyt on tilaa, mihin ripotella kaikkea ylimääräistä. :)

Napsasin siis pihakuusestamme muutaman oksan ja pyörittelin ne yhteen ohuella rautalangalla. En tiedä miten näitä kransseja oikeasti kuuluisi tehdä, mutta hyvin tuo näyttää pysyvän kasassa. Laitoin vielä juuttinarua ympärille ja sopivan maalainen tai niin kun me täällä Savossa sanotaan MUALAINEN kranssi on valmis. Minulla olisi ollut punaista silkkinauhaa, mutta se olisi ollut liian hieno ja jouluinen, tuo juuttinaru on juuri sopivan yksinkertainen. Neulaset eivät muuten ole juurikaan karisseet, olen nimittäin välillä suihkutellut kranssia.

Nappasin pihaltamme myös muutakin, nimittäin pienen kuusen. Tämä kuusen alku oli joka tapauksessa kaatouhan alla (voiko tuollaisen rimpulan yhteydessä puhua puun kaatamisesta…), joten nyt se pääsi sulostuttamaan olohuonettamme. Koristeita en tule siihen laittamaan, minusta se on just hyvä noin. Yksinkertainen on kaunista.

Hei, mehän ollaan jo menossa keskiviikossa! Minua ihan hirvittää miten tämän vuoden päivät käyvät vähiin. Kaksituhattaviisitoista on ihan ovella, apua! Samoin yhden taulun deadline lähestyy uhkaavasti, joten vielä viimeiset vedot, sitten se olisi siinä. Jännittää!!!

kuusi

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply