Haluatko saada tietoa uusista tuotteista sekä tulevista tarjouksista suoraan sähköpostiisi?

Tilaa uutiskirje

    Seuraa minua

    Get inspired

    Subscribe to our Newsletter for news on latest products and sales

    [contact-form-7 404 "Not Found"]

    Hae jotain...

    Noora Svärd

    Blogin kirjoittamisesta ja tämän vuoden kranssi

    Pitkästä aikaa blogin kirjoittaminen tuntuu taas mukavalta. Kynnys kirjoittaa samalla tavoin, kuin aikaisemmin, on tuntunut todella korkealta. Tuntuu, että blogien suosio on hiipunut muutoinkin ja sosiaalisen median kanavat ovat vieneet voiton sisällöntuotannon helppouden vuoksi. Itse luin ennen blogeja todella paljon, mutta oman ajankäytön vuoksi, olen itsekin keskittynyt enemmän Instagramin tai TikTokin sisältöihin. SIellä kun sisällöt ovat nopeasti kurkattu läpi. Olen myös huomannut, että useimmissa blogeissa postauksia ei enää kirjoiteta vain ”huvin vuoksi”, vaan siellä on pelkästään kaupallisia yhteistöitä. Itse kaipaan sisällöltä jotain muuta ja sen vuoksi mielenkiinto edes kurkata aikaisemmin seuraamiani blogeja, on hiipunut.

    Myös oma kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Tuntuu, että pitäisi aina olla jotain tärkeää asiaa, kannanottoa tai ideoita sekä inspiraatiota jaettavaksi. Olen lukenut vanhoja tekstejäni ja miettinyt, että onpa asiaa joskus riittänyt ja paljon. Tai kuinka olen kirjoitellut kepeistä tai hieman raskaimmistakin aiheista miettimättä sitä, lukeeko kukaan tekstejäni. :)

    Löytäisinpä taas samanlaisen kepeyden, jossa olisi vähemmän suorittamista.

    Mutta nyt ajattelin kirjoitella samanlaisen, kepeän postauksen ilman mitään paineita tai odotuksia. Tällä kertaa postauksen aiheena on jokavuotinen kranssi, jonka teen aina tähän samaan messinkirinkulaan. Olen ostanut sen vuosia sitten ja jostain syystä en osaa kuvitella sitä muuhun, kuin kranssin pohjaksi. Pyyhetelineenä tämä toimisi kivasti, mutta minulla ei ole kodissani paikkaa, jossa voisin hyödyntää tätä siihen tarkoitukseen.

    Minulle kranssi kuuluu talveen, ei niinkään jouluun ja tänä vuonna nappasin kaupasta mukaan tuollaiset pienet linnut. Niissä oli jotain niin hellyyttävää, että ne oli pakko poimia mukaan. Jos minulla on joskus tulevaisuudessa niin iso koti, johon mahtuu joulukuusi, pääsevät nämä sitten sen oksille. Myös nuo pienet joulupallot löysin samalla reissulla. Minulla ei juurikaan ole joulukoristeita, jos ikkunoissa olevia paperitähtiä ei lasketa. Nämä pienet joulupallot pääsevät ateljeen puolelle, koska niissä täysin samat sävyt, kuin ateljeen uudessa matossa.

    Nyt kun mietin, niin olisihan minulla paljon teille kerrottavaa. Ateljeen puolella remontti alkaa olemaan valmis ja olen jopa ”sisustanut” siellä. Ateljeen remontissa on vielä yksi seikka, joka hiertää melkoisesti, mutta se on minusta riippumaton asia ja en pysty siihen itse vaikuttamaan. Asia harmittaa minua sen verran paljon, että en tiedä pystynkö kirjoittamaan siitä niin, että teksti pysyisi säädyllisenä. No mutta joka tapauksessa, ehkä alan taas aktivoitumaan näinkin epämuodikkaassa kanavassa, kuin blogi.

    Instagramin puolella totesinkin jo, että minulla on ”joulufiilis” kadoksissa, itseasiassa sama juttu joka vuosi. Ehkä tämä johtuu siitä, että elän tällä hetkellä vuoden kiireisintä aikaa ja sellaiseen fiilistelyyn ei yksinkertaisesti ole aikaa. Tästä kiireestä olen enemmän kuin iloinen ja kivoja projekteja on käynnissä. Tulevaisuus on vielä avoin, mutta luotan siihen, että asiat järjestyvät.

    Joululta tosiaan odotan eniten kolmen päivän totaalilepoa. Aattona teen vielä muutaman työjutun, mutta sen jälkeen keskityn riisipuuron keittoon ja glögin juomiseen, villasukat jalassa tietysti.

    Mutta pian kerron teille lisää infoa tulevista kaupunkijulisteista sekä ensivuoden tapahtumista, tiedossa on myös yksi kiva arvonta! Voi hyvin ja ihanaa joulun odotusta.

    Leave
    a comment

    You don't have permission to register
    X