Yearly Archives

2014

2014

. 0 Kommentit .

Heippa, täällä taas! Kieltämättä käyn edelleen hieman puolivaloilla, viikon reissusta toipumiseen näköjään vaaditaan toinen samanmoinen. Myös arkeen palaaminen ei ollut ihan niin pehmoisa, kun kuvittelin, kiirettä piisaa! Vietin siis jouluni perinteisesti reissussa, tarkemmin Berliinissä. Tästä karun kauniista kaupungista minulla on vielä monen monta tarinaa kerrottavana, mutta näin lyhyesti: Berliini on i-h-a-n-a. Reissujuttuja on kyllä tulossa kyllästymiseen asti, että varo vaan!

Eletään siis vuoden viimeistä päivää. Tuntuu ihan hurjalta. Mietin, että niputtaisinko kuluneen vuoden tapahtumat ja ajatukset yhteen vai jättäisinkö tunnelmoinnin tuonnemmaksi. Minähän siirsin blogini tälle uudelle alustalle jokin aika sitten, joten suurin osa vanhoista kirjoituksistani poistuivat siinä samalla. Voihan se olla, että mieli halajaa vielä muistelemaan mennyttä vuotta, vaikka mielestäni vanhojen muistelulla ei mitään voita. Niin, ellei kyseessä ole positiiviset jutut, kuten esimerkiksi parisuhteen alkuaikojen muistelu, kun kaikki oli niin iiiih-iiiiihanaa :) Sellaiset muistot pistävät hymyilyttämään ja se, jos mikä, on parasta.

Vuonna 2014 olen oppinut paljon uutta, saanut toteuttaa unelmiani sekä kasvanut henkisesti. Olen yllättänyt itseni olemalla rohkea ja päättäväinen. Olen näyttänyt itselleni, että minä pystyn tähän. Olen tavannut uusia ihmisiä, yrittänyt vaalia ystävyyssuhteitani, mutta myös menettänyt ihmisiä ympäriltäni. Vaikka se kuinka raadolliselta kuullostaakin, niin joskus sitä vain tietää joistain henkilöistä heti, että he eivät tule vaikuttamaan elämääni positiivisesti. Miksi siis tuhlata aikaa sellaisiin? Olen siinä samalla oivaltanut, että kaikkia ei tarvitse miellyttää ja sillä, mitä muut ajattelevat, ei ole mitään väliä. Ehkä tämä on sitä iän mukana tuomaa varmuutta, en tiedä. Olen ollut myös paljon armollisempi itseäni kohtaan tämän vuoden aikana, kuin koskaan aikaisemmin. Olen pyrkinyt pois suorittamisesta, täydellisyyden tavoittelusta ja stressaamisesta.

Olen saanut iloita läheisteni menestymisestä, rakastumisesta ja elämän järjestymisestä, mutta olen myös törmännyt kateuteen ja katkeruuteen. Onneksi elämässäni on tapahtunut enemmän positiivisia asioita, kuin negatiivisia. Olen myös saanut taas kertaalleen allekirjoittaa sanonnan ”asioilla on tapana järjestyä”. Muutama vuosi sitten en uskonut tähän, mutta nyt, nyt olen joka päivä kiitollinen siitä, miten hyvin minun, mutta myös minulle tärkeimpien ihmisten asiat ovat. Hetki siihen meni.

Vuosi sitten pyysin ystäviäni lupaamaan seuraavaa: Lupaa rakastaa itseäsi. Lupaa, että et ole ankara itsellesi. Lupaa ymmärtää, että olet hyvä juuri sellaisena kuin olet. Lupaa katsoa itseäsi peilistä ja sanoa: ”Minä rakastan sinua.” Siinäpä jotain, mitä me kaikki varmasti voimme luvata ilman suuria suorituspaineita. Vuosi 2014 oli aivan uskomattoman tapahtumarikas, enkä vaihtaisi hetkeäkään pois. Yksi elämäni parhaista vuosista. Tästä jatkan innolla uuteen, vielä mahtavampaan vuoteen!

Tämän kuvan otin Nizzassa, Ranskan itsenäisyyspäivänä… joten pidemmittä puheitta:

uusivuosi

Pieni blogiloma…

. 0 Kommentit .

Päätin pitää pienen loman ja samalla myös pienen blogiloman. Palaillaan pian taas linjoille!

Joten:

Joulu

Veiksel-joen molemmin puolin.

. 0 Kommentit .

joki kra1 kra kra3

Yksi suorastaan valloittava kohde Krakovassa on juutalaisten kaupunginosa Kazimierz, joka sijaitsee Veiksel-joen rannassa, vanhan kaupungin alapuolella. Kazimierz on hiljalleen nostanut päätänsä historian varjosta, pyyhkinyt tomut olkapäiltänsä ja noussut varsinkin nuorison ja taiteilijoiden suosioon. Trendikästä kaupunginosaa entisöitiin vauhdilla ja uskon, että varsinkin kesällä siellä on ihan oma tunnelmansa. Näin joulukuussa kadut olivat autiot ja saimme rauhassa tutkia karunkaunista kaupunginosaa.

Toinen maailmansota näkyy Kazimiertzissa vähän joka kulmalla. Ovien pielissä on jiddisinkielisiä kylttejä, rakennukset olivat vanhoja ja vaurioituneita, niitä tosin entisöitiin vauhdilla. Szeroka kadulla, suurella aukiolla, sijaitsee Remun synagoga sekä juutalainen hautausmaa. Hautausmaan muurit kertovat omaa surullista tarinaansa toisen maailmansodan kauheuksista. Lukekoot jokainen näistä asioista vaikka Wikipediasta.

kazi9 kazi8 kazi7 kazi5 kazi4 kazi1 kazi2 kaz1

Kazimierzista kun jatkaa sillan yli Veiksel-joen toiselle puolelle, saapuu ghettoon. Se on alue, jonne juutalaiset ajettiin Kazimierzista. Talojen seinissä on pieniä kylttejä, joissa kerrotaan gheton ja rakennusten historiasta. Täällä sekä Kazimierzissä on kuvattu Spielbergin ohjaama Schindlerin lista. Elokuvassa punatakkinen tyttö juoksee juurikin näitä ghetton katuja pitkin.

Kävimme myös Shchindlerin museossa, joka sijaitsee samalla suunnalla. Museo on todella upeasti toteutettu, siellä on käytetty mm. ääni- ja tuoksutehosteita. Todella vaikuttava kokemus siis! Museo sijaitsee osoitteessa Lipowa 4 ja sinne on pieni kävelymatka keskustasta.

getto3 getto1 getto gesc2scac

Krakova on kyllä valloittava, historiallinen kaupunki, joka antaa paljon. Krakova toi mieleen etäisesti Prahan. Kaupunki tosin oli pienempi, välimatkat ainakin tuntuivat lyhyemmiltä. Puolasta jäi mieleen ihmisten ystävällisyys, hyvä asiakaspalvelu ja tietysti edullinen hintataso niin majoittumisessa kuin ravintoloissakin.

Jos mieli tekee reissata jouluna, niin suosittelen Krakovaa oikein lämpimästi. Krakova yllätti meidät virkeydellään, se kaupunki ei nimittäin nuku edes jouluna.

Kaunis Krakova.

. 0 Kommentit .

kr2mapkra4

Ajattelin kertoa lisää jouluperinteestäni, eli matkustamisesta. Vuosi sitten vietimme joulun Puolan Prahassa, eli Krakovassa. Krakova on säilynyt sodan pommeilta ja suorastaan huokuu historiaa. Arkkitehtuuri on kaunista, vanhat talot ovat koristeellisia ja tuntuu, että jokaiselta kulmalta löytyy kirkko tai synagoga. Joulun aika oli todella lämmin, asteita oli päälle kymmenen, aurinko helli meitä ja jopa vanhaa kaupunkia ympäröiva puistoalue vihersi kauniisti.

Miksi Krakova jouluna?

No ne joulumarkkinat, ainakin siksi.

Krakovan kauppatorilla järjestetään Puolan suurimmat joulumarkkinat ja ei ole niiden tunnelmaa voittanutta. Kaupunki hiljentyi jouluaattona iltapäivästä, kaupat sulkivat ovensa ja samoin suurin osa ravintoloista. Me vähän jopa säikähdimme, että tässäkö tämä nyt oli, Saksassa nimittäin joulumarkkinat päättyivät tuohon aattoon. Mutta ei! Me olimmekin Puolassa, jossa täysi tohina jatkui heti joulupäivänä! Ihmiset tulivat torille syömään ja juomaan hehkuviiniä, eli mulledwinea, nauru raikui ja kaikilla oli hyvä mieli. Kojuissa valmistui pork knuckleseja, black puddingia sekä tietysti krakovan makkaraa. Lisäkkeeksi löytyi paistettuja perunoita ja vihanneksia sekä aivan huikean hyvää rapeakuorista hiivaleipää reiluina paloina.

Ruoka Puolassa on hyvää ja edullista. Näiden markkinakojujen lisäksi löysimme valloittavia bistroja ja ravintoloita, joiden hintataso ruoan tasoon nähden oli naurettavan halpa. Edelleen kuulutan TripAdvisoria matkakumppaniksi ravintolavalintoja silmällä pitäen. Tässä kolme bistroa/ravintolaa, joissa suosittelen piipahtamaan:

Bistro Magnes, sijaitsee torilla. Kävimme kahdesti.

Bistro Zazie, löytö Kazimierzin Josefa-kadulta.

– Ravintola Zielona Kuchnia, sijaitsee hieman vanhan kaupungin ulkopuolella. Kruunasi reissumme, täyden kympin ilta.

kr6 kr5kr7kr1krak6 krak5 kra8krak1kra7kra6

Puolalaiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Esimerkiksi, kun matkustimme junalla lentokentältä keskustaan, niin eräs ystävällinen rouva kertoi meille (saksaksi) mikä lippu meidän kannattaa ostaa, kun viivymme viikon. Säästimme muutaman slotin ja mikä tärkeintä, tämä herttainen rouva kyllä nosti puolalaisten pisteet taivaisiin avuliaisuudellaan.

Niin ja ne kaikki nähtävyydet! Krakovassa kannattaa myös ehdottomasti vierailla linnan alueella sekä vanhaa kaupunkia kiertävässä puistossa. Verkahalli on myös upea, sekä kaupungin torilla sijaitseva torni, jonne kipusimme kapeita kiviportaita pitkin. Kesällä tornissa saattaa olla melkoisen lämmintä ja väen paljous yllätti jopa näin jouluna.

linna2linna1kra5 krak4krakokrakovkrak7

Mikäli historia ja varsinkin valokuvaus kiinnostaa, niin joulunaika on mitä mainioin aika kierrellä eri kaupunginosia sekä piipahtaa museoissa. Toki kannattaa hieman ottaa selvää aukioloajoista, mutta yleisesti museot ovat kiinni vain joulupäivänä. Me kävimme tunnin bussimatkan päässä sijaitsevassa Oświęcimin kaupungissa, joka tunnetaan paremmin Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleireistä. Ajattelimme, että kun kerran Krakovassa ollaan, niin pakkohan näissä kohteissa on käydä. En ole aikaisemmin käynyt keskitysleirissä, joten vierailu näissä molemmissa kohteissa oli melko pysäyttävä. Minulle myös ensimmäinen ja viimeinen kerta…

Valokuvia reissustamme on paljon joten ajattelin vielä vinkata parista mielenkiintoisesta kohteesta, jotka sijaitsevat molemmin puolin Veiksel-jokea! Näistä siis pian lisää!

ka2 krak3

Ihan pihalla.

. 0 Kommentit .

talvi2 talvi5 talvi talvi4 talvi9 talvi7 talvi3

Nämä kuvat on otettu viikonloppuna, kun ajattelin, että ei tuo lumi tullut jäädäkseen. No jäihän se ja lisää tulee, tai no räntää ainakin tulee. Vahvasti kuitenkin näyttää siltä, että saamme valkoisen joulun tänne Kuopioon! :) Blogi on nyt vähän kärsinyt näistä loppuvuoden kiireistä, mutta onneksi tilanne helpottaa parin viikon sisällä. Toisaalta ei tuo pimeyskään ole ystäväni, joten kovin laadukkaista kuvistakaan ette ole pääseet nauttimaan. Onneksi kohta on pieni hengähdystauko tiedossa ja saamme kaikki ladata akkuja edes hetken.

Näiden talvisten kuvien myötä toivottelen oikein ihanaa viikonloppua!

Talvi!

. 0 Kommentit .

lyhty2 lyhty4 lyhty lyhty3

Lauantai-iltana seisoskelimme terassillamme lumen keskellä glögimukit käsissä, Reinot jalassa ja fiilistelimme tätä yllättäin ilmestynyttä talvea. Vitsit, että oli kaunista! Minä, ikuinen Reinojen vihaaja, tepsuttelen nykyään sellaisilla vaaleanpunaisilla yksilöillä. En olisi ikinä uskonut, että suostun laittamaan sellaisia edes jalkaani. Mieheni painosti minua ainakin viidellä kauppareissulla ja lopulta hän talutti minut Reino -hyllyjen eteen. Ei auttanut muu, kuin taipua. Kuulemma maalla täytyy olla Reinot, että voi viedä roskat ja hakea postin tai polttopuita. No niin kai sitten. Lupaan kyllä, että nämä kyseiset yksilöt pysyvät tiukasti tontin rajojen sisäpuolella…

Nippelitietoa omakotitaloasujille.

. 0 Kommentit .

Esittelinkin eilen ullakolta löytyneen vanhan oven. Se löysi paikkansa olohuoneesta ja siellä se nyt nojailee seinää vasten. Mitä et voi peittää, korosta tai ainakin yritä vetää huomio muualle, nimittäin syy siihen, miksi ovi on olohuoneessa ja juurikin tuossa paikassa, on sen yläpuolella oleva hirvitys…

ovi4

…nimittäin tämä:

ovi5

Ilmalämpöpumppu.

Talossamme on suora sähkölämmitys ja talokauppoja tehdessämme ilmalämpöpumppujen hankinta samaan syssyyn oli itsestäänselvyys. Niinpä meille ilmestyi näitä kaksi, yksi olohuoneeseemme, jossa myös varaava takka sijaitsee sekä toinen yläkerran makuuhuoneeseemme, lähinnä viilentämään kesähelteillä. Ulkoyksiköt porattiin suoraan seinään kiinni ja varoitteluista huolimatta, mitään melua ei ole sisälle kuulunut. Asennus kävi näppärästi parin työpäivän aikana ja emme kyllä voisi olla tyytyväisempiä näiden hankintaan… mutta miksi, oi miksi näistä pitää tehdä näin rumia? Tiedän kyllä, että käytännöllisyys ja esteettisyys harvemmin kulkevat käsikädessä, mutta silti.

Tuosta käytännöllisyydestä tulikin mieleeni, että näiden ilmalämpöpumppujen hankinnan jälkeen hankimme myös Fortumilta Kotinäytön (tämä ei ole maksettu mainos). Myyjä lupaili meille jopa 10 %:n säästöä sähkölaskuissa ja mehän nieltiin syötti heti.  No kannattiko? Todellakin kannatti! Fortumin sivuilta löytyy lisää tietoa tästä vekottimesta, mutta näin karkeasti sanottuna sen avulla pystyy seuraamaan sähkönkulutusta reaaliajassa. Voin kertoa, että se on melko koukuttava laite. Hyötyäkin sitä on ollut, nimittäin varsinkin lämmityksestä aiheutuneet kustannukset ovat selvästi tippuneet ja sähkönkulutuksemme on tasaista ilman mitään sen suurempia piikkejä. Tosin pitkän aikavälin hyödyistä minulla ei vielä ole kokemusta, mutta laite tallentaa jokaisen kuukauden sähkönkulutuksen, joten niitä voi sitten vertailla myöhemmin keskenään.

Painotan, että nämä ovat minun henkilökohtaisia kokemuksia kyseisistä laitteista, enkä ole itse tästä hyötynyt… halusin vain kertoa hieman omia näkemyksiäni ”säästämisestä” näin omakotitaloasujana. Minulle kun kaikki tällainen on ihan uutta, mutta mielenkiintoista tietoa.

Ja tosiaan se ovi on heti tuon möhkäleen alapuolella viemässä huomiota muualle. Eikö ole fiksua…? :)

Vanha ovi sisustuksessa.

. 0 Kommentit .

ovi3 ovi2

Niin on sitten tästäkin maanantaista selvitty. Viimeinen työviikko ennen pientä lomaa käynnistyi kiireisenä ja loppuviikko näyttäisi olevan ihan yhtä hurja. Taitaa olla vähän joka alalla samanlaisia nämä vuoden viimeiset päivät. En ole edes rekisteröinyt, että ollaan menossa jo joulukuun puolessa välissä, siis minne tämä vuosi hävisi? Kun tässä mietin, niin tämä kulunut vuosi on kyllä ollut elämäni paras, ihan kuin olisi vuosi sitten sanonut tämän saman asian… Tänä vuonna on kuitenkin tapahtunut paljon positiivisia asioita ja elämä on jotenkin tasapainossa. Ehkä minä muistelen tätä kulunutta vuotta vaikka lähempänä vuoden vaihdetta, ensin pitäisi tämä joulukuukin rämpiä läpi… ;)

Mutta, arvatkaapa miten hypin ilosta, kun löysin tämän vanhan oven meidän ullakolta. Raahasin sen meidän olohuoneeseemme, kun en ole vielä sen parempaa käyttöä sille keksinyt. Näitä vanhoja ovia on näkynyt pöydän kansina sekä sängynpäätyinä, mutta itselläni ei nyt ole tarvetta kummallekaan. Nyt laitoin ovelle hieman tuollaisen talvisen ilmeen. Tuolle maalipinnalle en halua tehdä mitään vaan ajattelin jättää sen juuri tällaiseksi, vanhaksi ja kuluneeksi. Mietin kyllä, että ihan hauskan muistitaulun tästä saisi, jos tuollaiseen yhteen ruutuun liimaisi liitutaulutarraa. Oven paikkaa vain pitäisi miettiä sitten uudestaan, tästä muuten lisää myöhemmin…

Loppukevennykseksi oven toinen puoli:

ovi

Onkohan asialla ollut lapsi vai kenties hieman hermostunut teini? Minusta tämä on niin mainio yksityiskohta, että se saa kyllä jäädä paikoilleen. :)

Seuraa vailla?

. 0 Kommentit .

Ehdin tässä viikonlopun aikana hieman selailemaan saunastamme löytyneitä lehtiä. Nämä Seurat olivat säilyneet siisteinä, joukossa oli myös Kotiliesi, Savon Sanomat sekä Regina (!) ja paljon muitakin lehtiä.

lehti5

Näköjään jo 60-luvulla käytettiin laihdutusvalmisteita, olisitko sinä kenties kääntynyt Minimealin puoleen? Vähän kyseenalainen tuo firman nimi, kun kyseessä on laihdutusvalmiste, Syrup Co Oy. :) Ja tuo sana SORJA, en edes muistanut sellaisen olemassa oloa.

lehti1

Tässä vähän vinkkejä sen aikaiseen miesten huoneeseen. Ei ollut valkokangasta, pleikkaria ja jääkaappia vaan keinutuoli, ihan parasta!

lehti4

Entäs nämä huonekalut? Nuo tuolit ja Tapio Wirkkalan kattovalaisimet varsinkin, ihania!

lehti3

Voit myös napata appelsiinimarmeladin ohjeen (appelsiinit maksaneet 170 markkaa kilo!) tai katsoa vinkit joulun jälkeiseen säästöruokalistaan. Tuo lause: ”Kun nykyaika on keksinyt perheenemännän kiusaksi aterioiden kokoonpanon ravinto-opillisessa tärkeysjärjestyksessä ym. jonninjoutavaa, niin olen yrittänyt noudattaa tässä myöskin sitä puolta.” sai minut naurahtamaan ääneen… kyllä, suorastaan jonninjoutavaa!

lehti2

Minun ensi kevään puutarhaongelmatkin ovat nyt ratkaistu. Löysin nimittäin vinkkejä mm. perennan istutukseen…

lehdet1

Eikö ollutkin ihana aikamatka? Itse unohduin näiden lehtien pariin vähän liian pitkäksi ajaksi ja vielä viileälle verannalle! Minulla alkoi olemaan sen verran kylmä, että nappasin vain nämä muutamat kuvat… mutta voi että miten hienoja juttuja näissä olikaan, varsinkin mainokset ovat valloittavia!  Samoin kieliasu on mitä mainioin, teititellään ja kehoitetaan. Nyt ymmärrän niitä, jotka ostavat divareista vanhoja lehtiä, nehän ovat ihan parasta viihdettä!

Tänne saatiin lunta, no ainakin hetkeksi ja voi että tätä valon määrää! Nyt kamera kouraan ja pihalle, ihanaa sunnuntain jatkoa!

lehdet

Perjantaipullot.

. 0 Kommentit .

löytö2 löytö

Eheh, anteeksi huono huumorini, mutta en vain voinut olla käyttämättä tuota asiayhteyttä. Saunarakennuksemme yläkerrasta löytyi nämä pullot, liekö muinainen talon isäntä joskus pitänyt majaa siellä tai naukkaillut vähän kirkasta saunanlämmityksen lomassa… Eikö näitä ennen piiloteltu halkopinoihin? :) Pullopari pääsi esille keittiöömme, siellä ne saavat kertoa oman osuutensa talomme historiasta. Ovathan nämä oman aikansa designia, tuon etiketin on kuitenkin suunnitellut itse Tapio Wirkkala joskus 60-luvulla.

Löytyi sieltä myös vähän muutakin, nimittäin nämä:

lehdet

Pino vanhoja lehtiä, ou jee! Heti kun minulla on vähän aikaa, syvennyn näihin vähän tarkemmin. Minun on pitänyt käydä katsomassa saunarakennuksemme yläkerta, mutta tuo valoisuus tai sen puute, asettaa omat haasteensa. Siellä on mieheni mukaan ”vaikka mitä”, jostain vanhasta ikkunanpokasta hän ainakin mainitsi! Nyt perjantai-illan viettoon, ilman pulloja tosin…