Haluatko saada tietoa uusista tuotteista sekä tulevista tarjouksista suoraan sähköpostiisi?

Tilaa uutiskirje

Virhe: Yhteydenottolomaketta ei löytynyt.

Seuraa minua

Get inspired

Subscribe to our Newsletter for news on latest products and sales

Virhe: Yhteydenottolomaketta ei löytynyt.

Hae jotain...

Noora Svärd Art

Harmaan sävyjä.

Vauhtiin kun pääsee, niin tahtia on hankala hiljentää. Niin kävi meille. Jatkamme siis remonttijutuilla, toivottavasti ette kyllästy. Julkisivun paneloinnin jälkeen tartuimme siveltimiin ja aloitimme maalausurakan. Hulluja olette, tuumasi siskoni, kun esittelin ensimmäisen työpäivän tulosta. Yksi päivä ja rakennus oli saanut ensimmäiset maalikerrokset pintaansa.

Rantasauna_remontti_4 Rantasauna_remontti_3 rantasauna_remontti_1rantasauna_remontti_1RIntamamiestalo

Sävyjen valinta oli helppo, koska halusimme rakennuksen toistavan talon väritystä. Rautakaupassa minulla oli apuna talosta ylijäänyttä paneelia. Siitä huolimatta täysin samaa harmaan sävyä ei löytyny, mutta lähelle kylläkin. Itse en ainakaan huomaa mitään eroa, vaikka talon sävy onkin ehkä enemmän vihreään taittava. (Yllä olevassa kuvassa näkyy talomme väri, aika lähelle siis päästiin.) Saunarakennukseen tulee talon värityksen tavoin valkoiset ikkunanpuitteet sekä nurkkalaudat, katto tulee olemaan mustaa peltiä.

Tuo lippa, katon alaosa, aluskate? (en tiedä mikä tuo on oikealta nimeltään) ja kattotuolit olivatkin melko vekkulit maalattavat. Varsinkin, kun meillä ei ollut näissä päädyissä telineitä. Siellä sitä keikuttiin tikkailla ja selällään telineillä. Kaikki pinnat vaativat kaksi kerrosta maalia, joten kaiken kaikkiaan meillä meni noin kolme päivää tässä urakassa. Sade mokoma sotki välillä meidän työntekoa.

Rantasauna_vanhat_ovat_2rantasauna_remontti

Kunnostettiin samalla myös nuo vanhat ovet. Mies vaihtoi oven alareunassa olevat hajonneet paneelit uusiin, minä harjasin vanhan, irtoavan maalin pois teräsharjalla ja maalasin pinnat kahteen kertaan. Olen nyt katsellut lopputulosta muutaman päivän ajan ja voi olla, että sudin oviin vielä yhden kerroksen maalia. Myös uudet ovet saavat tämän saman sävyn pintaansa. Sokkeli on myös tarkoitus käsitellä, mutta se taitaa siirtyä ensi kevääksi. Nimittäin sokkelin ympäriltä pitää kaivaa maata pois ja laittaa tilalle soraa. Tätä emme voi tehdä, ennen kuin telineet on purettu ja telineitä taas tarvitsemme peltikaton asentamiseen. Onpahan sitten keväällekin hieman projektia tiedossa. Tuon sokkelin kunnostamisen jälkeen rakennuksen ilme siistiytyy huomattavasti.

Tässä vaiheessa olemme siis menossa. Ikkunat sekä peltikatto on tilattu, uudet ovet odottavat maalausta ja asentamista.

En olisi ikinä uskonut, että totean tämän, mutta remontointi on ihan mukavaa! Voi olla, että pinna kiristyy jossain vaiheessa. Pitää silloin tulla lukemaan tuo äskeinen lause… Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että olemme hiljalleen voiton puolella, koska inhottavin ja suuritöisin osuus alkaa olemaan vihdoin ohi. Toukokuussa kun lapioin loputtomia sahanpurukasoja jätesäkkeihin, mieli ei todellakaan ollut näin valoisa. Tuntui, että se puru ei lopu ikinä. Silti luovuttaminen ei käynyt mielessänikään. Nyt alamme vihdoin näkemään oman kädenjäljen ja mihin ne loputtomat työtunnit on käytetty… Ja mikä mukavinta, tässä oppii kokoajan uutta!

Pidämme mielen siis positiivisena ja siirrymme hiljalleen remontoimaan sisätiloja, villoitusta ja sen sellaista olisi tiedossa. Aika jänskää. Toivotaan, että tuleva syksy olisi lämmin ja että asiat etenisivät, niin kuin olemme suunnitelleet. Nimittäin, tarkoituksena olisi kävellä lyhdyillä valaistua kujaa pitkin puulämmitteiseen joulusaunaan…